sunnuntai 18. joulukuuta 2011

38. Raha korruptoi myös tieteen

Luonnon korkeampi järjestys on kirjoitettu matematiikan kielellä. Matematiikka luo perustan tieteelliselle menetelmälle, joka perustuu itseään jatkuvasti korjaavaan systemaattiseen, järjestelmälliseen ja järkiperäiseen tiedonhankkimiseen. Tieteellisen menetelmän keinoin pystymme mittaamaan, kartoittamaan ja ymmärtämään luonnonlakeja matemaattisella tarkkuudella ja soveltamaan tätä ymmärrystä omaksi hyödyksemme. Tieteellinen menetelmä – puhtaimmassa muodossaan – ei ole kiinnostunut ihmisten mielipiteistä. Tieteellinen menetelmä, jossa tietoa tavoitellaan epädogmaattisesti, arvostelevasti ja läpinäkyvästi, on toistaiseksi tehokkain tiedossamme oleva todellisuuskäsityksen muodostamisen menetelmä.

Tuskin kukaan kiistää tieteellisen menetelmän varaan lasketun päätöksenteon tuomaa etua mielipiteisiin tai taikauskoon verrattuna. Valitettavasti rahajärjestelmän varaan rakennetussa yhteiskunnassamme rahan voima on kaikkien muiden voimien yläpuolella, eikä tieteellinen menetelmäkään ole sen korruptoiville mekanismeille immuuni.

Koska nykyihmiset ovat vuosien saatossa oppineet luottamaan tieteelliseen menetelmään, tieteelliset tutkimukset pitävät sisällään valtavan kaupallisen ja poliittisen potentiaalin. Tuskin mikään herättää kuluttajassa suurempaa kiinnostusta kuin sellainen tuote, jonka hyödyllisyys, terveellisyys tai tehokkuus on pystytty todistamaan tieteellisesti. Siksi markkinamiehet eivät kaihda keinoja saadakseen tuotteilleen tutkijoiden hyväksynnän, ja näin voitonmaksimoinnin mekanismit synnyttävät yhteiskuntaan hyvin selkeän korruptoitunutta tiedettä ruokkivan palkkiojärjestelmän.

Myös tutkijat ovat pelkkiä tavallisia ihmisiä ja siksi riippuvaisia rahoituksesta ja urallaan etenemisestä. Niinpä markkinoille syntyy luontainen kysyntä tutkijoille, jotka ovat valmiita tekemään tieteellisiä tutkimuksia tarkoitushakuisesti. Tällaisessa tilanteessa koko tieteellinen menetelmä käännetään päälaelleen. Poliittisia tai kaupallisia tarkoitusperiä palveleva ”totuus” synnytetään jo ennalta markkinamiesten palavereissa. Tutkimuksen rahoittaja, esimerkiksi monikansallinen suuryritys, saattaa hankkeen alussa kertoa tutkimusprojektin vetäjälle, minkälaista tieteellistä tulosta tutkimuksella haetaan. Saatuaan tilauksen tiedemiehen tehtäväksi jää sellaisen koejärjestelyn toteuttaminen, joka johtaa rahoittajaa miellyttävään lopputulokseen ilman, että tutkimus vaikuttaa suoralta kädeltä epätieteelliseltä. Näin tutkijan ja tieteellisen menetelmän tehtäväksi jää ennalta päätetyn ”totuuden” tieteellistäminen.

Rahajärjestelmän luoman korruption keinoin esimerkiksi tupakkateollisuus onnistui viivyttämään kymmenillä vuosilla ihmisten yleistä tietoisuutta tupakoinnin aiheuttamista sairauksista. Rahan keinoin useat arvostetutkin tiedemiehet saatiin vääristelemään tieteellistä menetelmää ja antamaan toivottuja – eli vähätteleviä – lausuntoja tupakan terveysriskeistä. Yksi toisensa jälkeen kaikki tupakkayhtiöitä vastaan nostetut oikeusjutut kaatuivat. Tupakan myynti ja markkinointi saivat jatkua entisellään, ja näin miljoonat ihmiset maksoivat voitonmaksimoinnin päämääriä ajavasta korruptoituneesta tieteestä hengellään. Näin tapahtui siitäkin huolimatta, vaikka myös virallinen totuus, eli poliitikot ja media yleisesti, tuomitsivat tupakoinnin ja pitivät sen aiheuttamia terveyshaittoja hyvin todennäköisinä.